Aikuisten töihin

Aloitan maanantaina työt ensimäisessä ”kunnon” työpaikassani. Olenhan minä ennenkin töitä tehnyt – todella lyhyitä pätkiä, keikkatöitä ja etänä kotona kaikenlaista – mutta tämä on ensimmäinen ihan sellainen kunnon työ, jossa on säännöllinen palkka, työyhteisö ja työpaikkakin, johon mennä.

Työskentelen siis vuoden 2019 loppuun Kehitysvammaliitossa Somettamalla uutta kohtaamista -hankkeessa sovellussuunnittelijana. Olen mielettömän innoissani!

Minun ei todellakaan pitänyt mennä töihin nyt. Tai no opintojen ohella pieniä tuntimääriä ajattelin tehdä, mutta en mitään tällaista. Minun piti opiskella ahkerasti seuraavat pari vuotta niin, että kandidaatin tutkinto valmistuisi täksi jouluksi (puuttuu muutama kurssi) ja sitten saisin nopeasti maisterini kasaan. No nyt teen pieniä opintopistemääriä opintoja töiden ohella, enkä todellakaan ole saamassa kandiani jouluksi, nopeasta maisteritutkinnosta puhumattakaan. Elämä kuitenkin heitti eteeni mahdollisuuden, johon oli aivan pakko tarttua.

Törmäsin työpaikkailmoitukseen Twitterissä ja vaikken varsinaisesti mitään töitä etsinytkään, luin sen. Mielestäni ilmoituksessa kuvailtiin minut aika täydellisesti. Näytin työpaikkailmoituksen myös avomiehelleni ja hän oli samaa mieltä siitä, että minä sopisin hommaan kuin nakutettu. Pohdin aika pitkään, haenko. Minunhan piti opiskella! Ja 60 prosentin työaika, mitä siinä ehtii tehdä samaan aikaan. Entä haluanko varmasti olla yli kaksi vuotta samassa hankkeessa, kun saavutettavuusdirektiivin voimaantulo lähestyy ja se voisi tarjota kaikkia todella mielenkiintoisia mahdollisuuksia. Tulin kaiken pohdintani jälkeen siihen tulokseen, etten voi päästää tätä tilaisuutta ohi edes yrittämättä.

Niinpä lopulta hain työpaikkaa, kävin haastattelussa ja minut valittiin. En tainnut olla väärässä siinä, että homma sopii minulle täydellisesti!

Maanantaina työt alkaa. Kutkuttavan innostavaa ja jännittävää.

Luin pari päivää sitten uudestaan läpi hankkeen kuvauksen ja olen kyllä jatkuvasti enemmän pähkinöinä tästä.

”Somettamalla uutta kohtaamista -hankkeessa rohkaistaan tukea tarvitsevia nuoria ja aikuisia sosiaaliseen kanssakäymiseen sosiaalisen median keinoin. Hankkeen tavoitteena on yksinäisyyden vähentäminen, ja sitä kautta hyvinvoinnin lisääminen.

Hankkeessa luodaan helppokäyttöinen sosiaalisen median palvelu, jossa voi viestiä muiden käyttäjien kanssa ja harjoitella turvallisesti vuorovaikutus- ja sosiaalisia taitoja. Palvelussa voi tutustua uusiin ihmisiin, siellä voi etsiä itselleen ystävää, keskustelu- tai seurustelukumppania tai sopivaa seuraa erilaisiin harrastuksiin. Palvelun avulla voi löytää samassa elämätilanteessa olevia tai samanhenkisiä, samoista asioista kiinnostuneita ihmisiä. Tavoitteena on myös lisätä käyttäjien itsetuntemusta ja itseluottamusta. Palvelu rohkaisee sosiaaliseen kanssakäymiseen muiden käyttäjien kanssa ja luomaan sosiaalisia verkostoja ja aitoja ihmissuhteita, myös verkon ulkopuolella.”

Pääsen suunnittelemaan palvelua todella tarpeelliseen ja tärkeään käyttöön. Tämä hanke yhdistää aika täydellisesti minun humanistipuoleni ja teknisen puoleni, sillä molempia tarvitaan.

Valtavan innostuksen lisäksi hieman kauhistuttaa, mihin olen oikein ryhtynyt. Edessä on paljon uutta ja jännittävää, mistä minulla ei ole aiempaa kokemusta. Tekemällä sitä oppii, eikös niin? Onneksi ei sentään yksin tarvitse olla ja ihmetellä esimerkiksi julkisen kilpailutuksen kiemuroita.

Kohta se alkaa! Jee!

3 kommenttia artikkeliin ”Aikuisten töihin


  1. Se on tuo Kumpulan ammattitauti, työelämä kutsuu jo ennen valmistumista. Onnea työpaikasta!!

    60 % työaika tarkoittanee, että olet kolme päivää viikossa töissä. Ne kaksi muuta päivää voi käyttää opiskeluun. Todennäköisesti voit itse valita milloin olet töissä? Työn ohessa opiskelu on mahdollista ja tulet jossain vaiheessa huomaamaan, että työssäkäynti on opiskelua kevyempää. Jää siis enemmän voimavaroja opiskeluun. On helpompaa opiskella työn ohessa kuin käydä opintojen ohessa töissä. Toki se on raskaampaa kuin käydä vain töissä. Vielä sekin aika koittaa ja pääsee ihmettelemään mitä sillä kaikella vapaa-ajalla tekee!

    Kannattaa myös selvittää pystyisitkö työstäsi tekemään gradunkin. Silloin työ tukisi opintoja todella suuresti! Gradun ei tarvitse olla viimeinen opintosuoritus, vaikka se yleensä sellaiseksi jääkin, jos ensinkään tulee valmiiksi.

    Terveisin töiden ohessa gradua puurtava käpistelijä, jolle työpaikka tipahti taivaasta syliin.


    1. Saan tosiaan melko vapaasti käyttää 60% työaikani, mutta näillä näkymin aikeeni on ainakin pääosin olla kolme päivää viikosta töissä ja käyttää kaksi opiskeluun. Olen aika vakuuttunut siitä, ettei töissä oleminen ole yhtä rankkaa kuin opiskelu. Toisaalta nyt alkuun on työnteko melkoista opiskelua. 😀

      Gradun tekeminen jostain työhöni liittyen on hyvä ajatus! Toisaalta jokin aika sitten minulle toisesta paikasta ehdoteltiin myös jo hieman graduaihetta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *