Yleinen

Opaskoira osa 7 – Puolen vuoden mittainen taival

Keskustelin ensimmäisen kerran opaskoirasta HUSin liikkumistaidonohjaajan kanssa kesällä 2013. Tuolloin totesi hän, että liikun niin hyvin kepin kanssa, ettei koirasta olisi minulle välttämättä merkittävää hyötyä ja kehotti siis pohtimaan asiaa vielä. Vuoden pohdin ja otin yhteyttä – vaihtuneeseen – HUSin liikkumistaidonohjaajaan. Siitä se täälläkin raportoitu prosessi koiran saamiseksi lähti. Kotipaikkakoulutuksen alkuun Viiksen kouluttaja kysyi, olenko… Lue lisää Opaskoira osa 7 – Puolen vuoden mittainen taival

Elämäni käännekohta

Lasken sokeutuneeni noin 11,5-vuotiaana, kun silmäleikkauksen jälkeen en nähnyt enää käytännössä mitään (okei, kaksi viikkoa sen jälkeen pystyin kyllä vielä vähän lukemaan, mutta kuitenkin). Laskin jo joskus silloin ala-asteella, että sitten 23 vuotta täytettyäni olen ollut puolet eleämästäni sokeana – ja sen jälkeen suurimman osan elämästäni sokea. Nyt, tuo maaginen 23 vuotta on enää reilun… Lue lisää Elämäni käännekohta

Koirastani tuli caravaanari-koira, eli kaikkien kaveri

Olen koko ”pienen ikäni” viettänyt kesät asuntovaunulla ympäri Suomen. Tai no, ainakin yläasteikäiseksi saakka. Siitä lähtien alkoi olla omia kesämenoja jo enemmän niin, että vaunuilu jäi vähän vähemmälle. Nyt on ollut useampi vuosi välissä, kun en ole ollut asuntovaunussa ollenkaan. Pari viikkoa sitten tein kuitenkin paluun lapsuuteni kesiin ja vietin viikonlopun vaunulla. Pienenä, kun näin… Lue lisää Koirastani tuli caravaanari-koira, eli kaikkien kaveri

Aikamatka 15 vuotta taaksepäin

Elokuussa 2000 olin 8-vuotias ja suhtauduin näkövammaisena elämiseen pitkälti samalla tavalla kuin nytkin: kaikki sujuu ihan hyvin. Osaan sanoa tämän siksi, että vastaan tuli C-kasetti, jossa minua haastateltiin elämästäni. Äänitys on muistaakseni tehty jotain lehtijuttua varten. Poimin nauhalta eilen mielestäni parhaimmat palat ja tässä ne nyt sitten on. – Kerros vähän sun koulupäivästä. Mitäs aamulla… Lue lisää Aikamatka 15 vuotta taaksepäin

Vaatteita, tuunausta ja värejä

Kävin eilen ostamassa kesävaatteita, koska edellisten sitä laatua olevien vaatteiden hankkimisesta on joku 3-5 vuotta ja vanhimpien… No, en varmaan kauheasti valehtele, kun sanon 10 vuotta. Monet ovat siis eläneet jokseenkin elinkaarensa loppuun ja tietysti vielä samaan aikaan. Mukaan tarttui esimerkiksi toppi H&M:stä. Mietin jo kaupassa, että se on vähän liian pitkä ja tuleekohan juurikaan… Lue lisää Vaatteita, tuunausta ja värejä

Opaskoira osa 6 – Kotipaikkakoulutus, käyttöönottokatselmus ja sananen alkutaipaleestamme

Palasin Kuopiosta yhteistyökurssilta keskiviikkona, seuraavana maanantaina alkoi kotipaikkakoulutus. Viikonlopun yli piti selvitä ihan omine nokkineni ja hyvin se meni. Kotipaikkakoulutuksessa koiran kouluttaja tulee käyttäjän kotipaikalle jatkamaan koulutusta samaan malliin kuin yhteistyökurssilla, mutta nyt käyttäjän omassa kotiympäristössä eli reiteillä, joita arjessa tullaan käyttämään. Etenkin nyt, kun YT-kurssi oliKuopiossa, eisinä aikana tullut opeteltua yhtään reittiä,jota oikeastiarjessani kulkisin.… Lue lisää Opaskoira osa 6 – Kotipaikkakoulutus, käyttöönottokatselmus ja sananen alkutaipaleestamme

Opaskoira osa 5 – Ensimmäiset päivät kotona

Kotiudin koirani kanssa keskiviikkona sopivasti neljältä. Koira sukkuloi rautatieaseman ihmisruuhkassa ihan kuin olisi tehnyt sitä koko ikänsä. Yhteistyökurssi ensimmäisten päivien jälkeen jatkui ohjelmallisesti samoissa merkeissä: pari pidempää lenkkiä päivässä ja pissatuslenkit aamuin illoin. Toisella viikolla sain jo mennä pissalenkin yksin, kunnes sitten toisen viikon lopulla koira päättikin suunnata suojatiellä keskelle risteystä. Sen jälkeen saimme hetkeksi… Lue lisää Opaskoira osa 5 – Ensimmäiset päivät kotona

Opaskoira osa 4 – Yhteistyökurssin alku

Minulla on ollut kaksi päivää seuralaisena, apuvälineenä ja huonetoverina yksi mustakarvainen otus. Olen siis koiran kanssa yhteistyökurssilla Kuopiossa. Yhteistyömme alkoi sillä, että minulle lounaan jälkeen törkättiin huoneeseen eläin kehotuksella ”tutustukaa toisiinne”. Niin me tutustuimme. Rapsuttelua, haistelua ja sellaista normaalia, mitä siihen nyt kuuluu. Paikkojen tutkimista, pyörimistä ja hötkyilyä. Jonkin aikaa siinä toisiamme viihdytettyämme oli aika… Lue lisää Opaskoira osa 4 – Yhteistyökurssin alku

Pirssillä pitkin poikin kaupunkia

Jotenkin kävi niin, että torstai, joka vielä maanantaina oli täysin tyhjä päivä, olikin lopulta yhtä ryntäilyä ympäri kaupunkia 9-16 ja illallakin oli menoa. Kalenterillani on paha tapa täyttyä lyhyehköllä varoitusajalla. Minuuttiaikataulun takia (ja koska en vaan jaksanut nousta ajoissa aamulla) kuljin matkani lähinnä taksilla. Tähän päivään osui monemoista kuljettajaa. Kuljettaja 1: Ihan perus kuski, suht… Lue lisää Pirssillä pitkin poikin kaupunkia

Opaskoira osa 3 – Sen oikean löytäminen

Oikean koiran löytäminen oikealle ihmiselle ei välttämättä ole helppoa. Tiedän, että toisinaan ”paritus” tehdään pelkästään paperien perusteella ja käyttäjä ja koira kohtaavat ensimmäisen kerran yhteistyökurssilla, toisinaan pääsee vähän enemmäkin testailemaan. Tämä käytäntö saattaa riippua myös opaskoirakoulusta. Mutta ainakin minä olen päässyt nyt testailemaan koiria enemmänkin. Tapasin pari viikkoa sitten erään opaskoirakokelaan, josta Viiksen kouluttajat vähän… Lue lisää Opaskoira osa 3 – Sen oikean löytäminen