Sairas urheilija

Pari viikkoa sitten minulla oli suht ärhäkkä vatsatauti; vuorokauden aikana ei mikään pysynyt sisällä ja oksensin, vaikken ollut syönyt/juonut mitään. Kun olo vatsataudista oli jotakuinkin normalisoitunut, menin treeneihin juoksemaan satasen vetoja. Juoksu kulki hitaasti ja tuli todella huono olo, eli eipä olisi kannattanut. Huonosti menneiden treenien jälkeen nousi vielä illalla kuume ja alkoi päänsärky sekä… Lue lisää Sairas urheilija

Pienijalkaisen tilitys

Minulla on pieni jalka. Olen vuosikaudet käyttänyt liian suuria kenkiä ihan vaan siksi, että pienempiä on ollut vaikea hankkia. Ja pysyyhän ne kengät jalassa, kun laittaa nauhat riittävän kireälle, vaikka varpaissa olisikin sentti-kaksi ylimääräistä tilaa. Olen siis ollut varsin tottunut isokenkäisyyteen, eli yleensä kokoon 36. Syynä myös se, ettei lastenosaston perhos- ja Barbi-kengät ole niin… Lue lisää Pienijalkaisen tilitys

Joskus avun pyytämisestä hyötyy kaikki

Avun pyytäminen on asia, johon vammaisena ihmisenä on vähän pako tottua. Se ei kuitenkaan ole aina niin helppoa. Aina ei jaksaisi tai haluaisi tuoda esiin sitä omaa rajoitettaan. Viime päivinä olen kuitenkin tajunnut, että voi ollakin kaikille helpompaa, kun vaan avaan suuni. Jonottaminen esim kahvilassa tai kioskilla on usein vähän haastavaa: ensin pitää tajuta, onko… Lue lisää Joskus avun pyytämisestä hyötyy kaikki

Leiri päättyi, apurahaurheilijan arki alkaa

Eilen oli tasan puoli vuotta Rion paralympialaisten avajaisiin. Eilen julkistettiin myös OKM:n urheilija-apurahojen saajat. Minä pääsin ensimmäistä kertaa mukaan tähän tukiurheilijoiden joukkoon, 5000 euron ”nuoren urheiljian” apurahalla. Minun urheilijuuteni on siis vähän niinkuin tunnustettu. Kuten aina, apurahapäätöksistä, niiden kriteereistä, summista ja valituista urheilijoista voisi keskustella näin päätösten jälkeen. Minullakin olisi aiheeseen sanottavaa, mutta en nyt… Lue lisää Leiri päättyi, apurahaurheilijan arki alkaa

Puoliväli

Viikko takana ja vielä viikko edessä leiriä Teneriffalla. Kuvittelin kirjoittavani leiristä jo paaaaljon aikaisemmin, mutta jotenkin aika täällä vaan hurahtaa. Kun treenaa kahdesti päivässä ja harjoitusten välissä opiskelee, onkin sitten aika puhki koko ihminen niin, ettei jaksa enää mitään kirjoitella. Treeniä, ruokaa, opiskelua ja nukkumista on tämä reissu lähinnä pitänyt sisällään. Mutta on niistä treeneistä… Lue lisää Puoliväli

Pituushyppy sokkona – yhteissuoritus jos mikä

Minä tarvitsen lajisuorituksiini (ja harjoituksiin) aina näkevää ihmistä. Yhteistyö minun ja oppaan välillä on oltava toimiva, jotta suoritus onnistuu. Vaikka yleisureheilu sinänsä onkin yksilölaji, sokkona sitä voi kuitenkin pitää yhteissuorituksena jo ihan siksikin, etten pystyisi siihen yksin. En pysty ilman opasta hyppäämään pituutta tai juoksemaan 100 metriä – ainakaan tekemättä ratarikkoa. Minusta on suorastaan vähän… Lue lisää Pituushyppy sokkona – yhteissuoritus jos mikä

Videopostaus: Apuvälinekavalkadi

Nyt, kuulkaas! Videopostaus! Jo varmaan blogini ammoisista ajoista, 2008, minun on pitänyt esitellä käyttämiäni apuvälineitä. Parempi kai sekin myöhään kuin… Kuvasin tämän videon jo noin vuosi sitten, viime maaliskuussa. Sen julkituominen vaatikin sitten näemmä vähän pidemmän ajan. Tässä välissä olen esim. oppinut käyttämään Macia paremmin, joten videon editoiminen iMoviella onnistui jokseenkin. Tarvitsin kyllä (ainakin vielä)… Lue lisää Videopostaus: Apuvälinekavalkadi

Kun kiinnostus on levoton

Minä olen ihminen, joka on kiinnostunut vähän kaikesta, innostuu helposti uusista asioista ja tahtoo kokeilla kaikkea. Aina innostus, kiinnostus tai motivaatio jotain asiaa kohtaan ei sitten kestäkään pitkään. En voisi kuvitella tekeväni koko ikäni vain yhtä asiaa. Lapsuuteni harrastushistoria kertoo tästä myös: kaikkea taitoluistelusta ratsastukseen ja kitaransoitosta larppaamiseen. Aina piti saada kokeilla jotain uutta. Toisinaan… Lue lisää Kun kiinnostus on levoton

#kohtiRioa

Paralympiavuotta on nyt noin kuukausi takana ja Rion paralympialaisten alkuun on reilu 8 kuukautta. Vuosien tavoite lähenee siis vauhdilla. Vuoteni alkoi treenitauolla. Viime kesästä alkaen vasemmasta jalasta ukkovarpaan tyvinivel on ollut enemmän tai vähemmän kipeä. Syksyllä kävin sitä näyttämässä lääkärissä, mutta oikein mitään selkeää syytä ei löytynyt. Pidin taukoa ja lokakuussa Dohan MM-kisoissa varvas ei… Lue lisää #kohtiRioa

Opaskoira osa 7 – Puolen vuoden mittainen taival

Keskustelin ensimmäisen kerran opaskoirasta HUSin liikkumistaidonohjaajan kanssa kesällä 2013. Tuolloin totesi hän, että liikun niin hyvin kepin kanssa, ettei koirasta olisi minulle välttämättä merkittävää hyötyä ja kehotti siis pohtimaan asiaa vielä. Vuoden pohdin ja otin yhteyttä – vaihtuneeseen – HUSin liikkumistaidonohjaajaan. Siitä se täälläkin raportoitu prosessi koiran saamiseksi lähti. Kotipaikkakoulutuksen alkuun Viiksen kouluttaja kysyi, olenko… Lue lisää Opaskoira osa 7 – Puolen vuoden mittainen taival